Digitalist Network uudistuu – Paluu tulevaisuuteen osa III

Kolmas ja viimeinen näytös. Mennään tällä kertaa ajassa eteenpäin reilut 3 vuotta. 

Oletetaan, että Digitalist Group on selvinnyt tämän vapun takatalvesta ja verkosto on aidosti kansainvälistynyt.

2020-luvulle saavuttaessa Digitalist Networkina alkanut Facebook-ryhmä on toivottavasti kasvanut reilusta 6000 henkilöstä 68 000:n ja kieli on vaihtunut englanniksi.

Tämän skenaarion toteutuessa yhteisön versio 3.0 tarjoaa yhä laajemmat mahdollisuudet myös Groupin ulkopuolisille asiantuntijoille, kuten Ville tässä visioi.

Kun pelisäännöt on päivitetty

Ja on näytetty toteen uudet keinot luoda arvoa.

Viimeistään silloin kukaan meistä asiantuntijoista ei enää suotta pelkää riistoa ja oman sisällön hyväksikäyttöä.

Viimeistään silloin näemme ne lopputtomat mahdollisuudet, joita juuri tällaiset kansainväliset asiantuntijarihmastoistot tarjoavat.

Syntyy toivottavasti sitä kipeästi kaivattua uutta liiketoimintaa, joka tätäkin yhteiskuntaa pyörittää.

Mitä omaan tekemiseen tulee. Aion edelleen jatkaa alla olevassa kuvassa näkyvien lappujen liimailua lyhtypylväisiin (lue tarina kuvan takaa tästä).

digimuutos

Tulen lisäksi myös vaikuttamaan siellä missä jo lähes 800 digitaalisen transformaation asiantuntijaa kokoontuuTule sinäkin!

Koska uskon vilpittömästi, että loppujen lopuksi kaikki voittavat kun ei käytetä energiaa suljettujen rakenteiden ylläpitoon vaan jatketaan maailman tutkiskelua yhdessä, avoimin mielin ja ennakkoluulottamasti.

Hauskaa wappua!

-Timo

Lue tästä trilogian aiemmat osat:

Uskallatko pelata venäläistä rulettia täydellä lippaalla?

ja

Kuka jatkossa tarjoaa popcornit?

Digitalist Network uudistuu – kuka jatkossa tarjoaa popcornit?

Tämä blogi on toinen itsenäinen osa viimeisimmässä digitalist-gatessa. Tästä pääset tutustumaan ensimmäiseen tunteitaherättäneeseen kirjoitukseen.

Ja sitten asiaan.

Hiljattain haudatusta Digitalist Networkista alkanut soppa on herättänyt verkoston Facebook-ryhmän nukkuvat jäsenet vaikka ruoho ei ole vielä edes alkanut vihertää hautakummun päällä.

Moni aiemmin äänetön yksilö on yhtäkkiä kokenut suunnatonta tarvetta kertoa oma mielipiteensä asiasta.

Tätä keskustelua on mukava ollut seurata popcornit kädessä ja hymyssä suin. Parasta viihdettä pitkään aikaan!

Kiehahtiko veri?

Väitän, että juuri nämä tunnepurkaukset jos mitkä, ovat klassisia esimerkkejä muutosvastarinnasta!

Jos edellinen väite tai Digitalist Networkin myynti meni ihon alle, et todennäköisesti pysty rationaalisesti käsittelemään asiaa vaan kaikki se mitä asiasta kirjoitetaan kaikuu kuuroille korville.

Olet luonnollisessa puollustusmoodissa, koska olen loukannut tunteitasi ja vähätellyt mielipidettäsi. Mantelitumake nostaa tunnemuurin, joka blokkaa muuta ajattelua. Halusit tai et.

Vastaavasti voit selvästi paremmin keskittyä itse asiaan, jos esittämäni väite tai myyntiuutinen ei herättänyt sinussa sen suurempia tunteita.

Tämän inhimillisen käytöksen jokainen johtaja joutuu huomiomaan uudistaessaan perinteistä yritystä digitaaliseksi.

Sen takia tässäkin tapauksessa tarvitaan muutosjohtamista, jossa keskiössä ovat ihmiset, yksilöt ja tunteet eikä tekniikka tai prosessit.

Olet täysin vapaaehtoisesti mukana nyt (ja tulevaisuudessa?)

Ymmärrät varmasti, että tämän kirjoituksen pointtina on pysäyttää sinut pohtimaan omaa avoimuutta Digitalist-verkoston avoimuuden sijaan.

On lapsenomaista ajatella, että digitalist olisi tähänkään mennessä ollut täysin avoin verkosto.

Pyhällä hengelläkö ne kymmenet tapahtumat pyörivät ja sattumalla olisi jotain tekemistä siihen keitä kussakin tilaisuudessa nousee lavalle?

Tottakai riskinä on, että moderointi tiukentuu ja paha korporaatio käyttää sinua hyväksesi, mutta itse en koe menettäväni mitään jakamalla ainakin toistaiseksi näkymyksiäni tässä ryhmässä.

Olen ehkä naivi, koska näen enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Näkemykseni perustuu siihen olettamukseen, että te kanssa ihmiset olette edelleen samanlaisia kuin olitte vielä viime keskiviikkona. Olen avoin sille mitä te kirjoitatte ja jaatte tämän ryhmän kautta.

Päätän tämän blogin lauseeseen, johon päättyy myös toistaiseksi ainut Digitalist-platformilla julkaistu artikkelini:

“Menestyvät organisaatiot ja yksilöt ovat uteliaita läpi elämän!”

-Timo

 

Digitalist Network uudistuu – uskallatko pelata venäläistä rulettia täydellä lippaalla?

 

Eilen Digitalist-yhteisö siirtyi seuraavaan vaiheeseen, kun verkoston perustaja ja pääfasilitaattori Ville Tolvanen myi ihmisten väliset yhteydet Ixonosille. Ja siitähän se poru sitten nousi.

Muutos on päivän sana, mutta kun se osuu omalle kohdelle ovat tunnekuohut luonnollisia.

Vihaa ja pettymystä. Iloa ja riemunkiljahduksia. Toivoa tai epätoivoa. Joillekin loikka on liian suuri, toiset ovat vastaavasti eturintamassa huutamassa, että jo oli aikakin.

 

Muutosta ei ole pakko rakastaa, mutta matkasta voi oppia nauttimaan

Niin tai näin, uudistus muuttaa aina status quota eli vallitsevaa olo tilaa. Tässä tapauksessa Ville oli toki kertonut etukäteen, että jotain tulee tapahtumaan, mutta muutoksen suunta iski monelle kasvoille kuin märkä rukkanen.

Epätietoisuus herättää kysymyksiä ja olemme jälleen uuden aikakauden alussa. Tässä kohtaa jokaisen meidän on syytä pysähtyä miettimään omaa suhtautumista uudistuksiin:

  • Kannatanko heti jokaista uudistusta?
  • Vai olenko aina vain periaatteesta uudistusta vastaan?

Tunnetusti omaa luonnetta on vaikea muuttaa, mutta on mahdollista muuttaa miten reagoi uudistuksiin.

Kun kohtaamme arjessa uusia asioita, teemme tietoisesti tai tiedostamatta päässämme nopean analyysin. Alla olevassa kuvassa olevat neljä vaihetta kuvaavat tätä ajatusketjua hyvin.

muutos

Yhtälailla jokainen yritys ja organisaatio pohtivat tänä päivänä uudistumista.

Osalle yrityksistä digimuutos on liiketoiminnan jatkumisen kannalta pakollista, toisille se on mahdollisuus hakea uutta ennen näkemätöntä räjähdysmäistä kasvua.

Jokainen uudistus on johdolta aina tietoinen riski, mutta uudistustarpeen vähättely ja syvemmälle vanhoihin poteroihin kaivaituminen on kuin pelaisi venäläinen ruletti täydellä lippaalla.

Mitä digitalisteille seuraavaksi tapahtuu on vielä mysteeri, mutta aika näyttää. Keskitytään nyt nauttimaan matkasta ja katsotaan tulevaan avoimin mielin.

Matti Nykäsen sanoin:

Jokainen tsänssi on mahdollisuus!

-Timo

Digimuutos tulee pian, oletko valmis?

digimuutos

90-luvulla katukuvassa näkyi usein puisiin lyhtypylväisiin kiinnitettyjä mainoksia, joissa luvattiin Jeesuksen saapuvan pian.

Tänä päivänä lyhtypylväät seisovat tyhjyyttään, koska ihmiset tuijottavat kävelleessään mielummin matkapuhelinten hehkuvaa näyttöä.

Pitkäperjantaina tein empiirisen kokeen ja päivitin vanhan iskulauseen tähän päivään. Halusin testata millaisia reaktioita satunnaisesti valittuun tolppaan kiinnitetty kuva aiheuttaisi.

Sen sijaan, että olisin jäänyt lenkkipolulle katsomaan mitä ohikulkevat sauvakälijat ja satunnaiset koiranulkoilijat tästä tuumaa, jaoin kuvan sekä Twitteriin, LinkedIniin että Facebookiin.

Peto on irti

Kuva hymyilytti monia. Vaikka palaute oli pääasiassa positiivista, yksittäinen henkilö vertasi digimuutosta itse saatanaan.

Me kaikki tiedämme, että muutos pelottaa.

Kun kohtaamme arjessa uusia asioita, teemme tietoisesti tai tiedostamatta päässämme nopean analyysin. Arvioimme aina onko uusi asia uhka minulle tai perheelleni. Onko siitä taloudellisista tai terveydellistä hyötyä tai haittaa.

Tämä rationaalinen päättelyketju ohjaa päivittäisi valintojamme ja uhan kohdatessamme vetäydymme kuoreen. Suojaudumme kaikin keinoin.

Ajan kuvaan kuuluu, että emme enää heittele Molotovin coktaileja, vaan taksikuskit ja ahtaajat lakkoilevat. Terveydenhuollon henkilöt epäilevät sote-uudistusta ja arvostelemme sosiaalisessa mediassa yhteen ääneen Postin tai VR:n huonoa palvelua.

Digimuutos on uskoon verrattava kysymys

Älypuhelinten kehitys ja internet-vallankumous ovat päästäneet irti ennen näkemättömän digitaalisen pedon.

On luonnollista suhtautua tuntemattomaan varauksellisesti ja valitettavan monelle viime vuosien uudistukset eivät ole tarkoittaneet pääsyä paratiisiin tai parempaa tulevaisuutta.

Esimerkiksi vanhusten ruokatoimituksia on jäänyt kuljettamatta, koska isoäiti ei ole osannut käyttää ruuan tilaamiseen kehitettyä sähköistä palvelua.

Kaiken kaikkiaan suomalaiselle Eppu Normaalille digitaalisuus on viime vuosina YT-kierteen kautta näyttänyt vain nurjan puolensa.

On ymmärrettävästi helpompaa haikailla menneiden hyvien markka-aikojen perään, kuin nähdä vapahtaja ja uskoa tulevaisuuteen.

Luodaan yhdessä uskoa tulevaan

Yhteiskunnan ja yritysten johtajat ovat hekin uuden aikakauden kynnyksellä. Vanhat lähimenneisyydessä hyväksi todetut keinot eivät enää toimi.

90-luvun laman temput, kuten devalvaatio, ei aidon globalisaation aikana tehoa.

Himovanhoillinen yritysjohtaja ei voi kieltää työntekijöiltä innovointia tai enää johtaa pelolla.

Kehitys kehittyy ja parhammillaan kehitys vaihtaa suuntaa. Voimme ainoastaan hidastaa ulkomaalaisten yritysten saapumista Suomeen, mutta emme voi estää älypuhelinkansaa äänestämästä peukalon pyyhkäisyllä.

Paperikuvastot eivät todistetusti auta Anttilaa nousemaan kuolleista vaan ristille nostetaan yhä useampia yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä, jotka eivät jostain syystä halua tai pysty sopeutumaan muuttuneeseen yhteiskuntaan.

Heimopäälliköiden on jälleen näytettävä suuntaa

Tarvitaan edelleen akateemisia tietäjiä että ammatillisia taitajia, jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voi kukoistaa seuraavat 100 vuotta.

Käynnissä oleva yhteiskunnallinen muutos ei tarkoita vain epävarmempaa leipää ja jatkuvaa pätkätöiden uhkaa. Positiivisia merkkejä on ilmassa!

Uudenkaupugin autotehtaan lisäksi toinen hyvin perinteinen ja suomalainen yritys Wärtsilä sai viime vuonna kaikkien aikojen suurimman tilauksen hyvin pitkälti uuden palveluliiketoiminnan ansiosta. Sopimus takaa vuosiksi työtä ja tuotekehitystä Suomeen.

Nostalgian kaipuu ei saa lamaannuttaa meitä vaan yhdessä voimme luoda paremman tulevaisuuden sekä itsellemme että yhteiskunnan heikko-osaisimmille.

Tunnetusti urheilumenestykset yhdistävät kansoja ja luovat tulevaisuuden uskoa. Toivotaan siis yhdessä lisää suuria (Patrik) Laineita ja kirkkaita (Leo-Pekka) Tähtiä.

Toivo ei yksin riitä eikä jokainen meistä kuitenkaan voi olla huippu-urheilija, joten paras keino varautua tulevaisuuteen on nähdä muutosten tarjoamat mahdollisuudet.

Lisäksi yritysjohtajillle antaisin kolme kultaista sääntöä:

  1. Kuuntele,
  2. Osoita empaattisuutta ja
  3. Tee rohkeita päätöksiä.

Tämä muutos tuli nopeasti, mutta seuraava voi tulla vielä nopeammin.

Hyvää Suomen 100-vuotisjuhlavuotta!

-Timo

Timo on digitaalisaation johtamisen asiantuntija. Hän on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen käytännön oppaan digimuutoksen johtamiseen, joka ilmeistyi tammikuussa 2017.

 

5 oppia transformaation johtamiseen

mittari

Digitaalisaatiosta 95% on muuta kuin tekniikkaa ja sovellettavissa kaikille toimialoille.

Väiteen epäilijöille nostaisin esimerkiksi hinauspalvelun, joka ei ensimmäisenä tule mieleen kun ajattelee digitaalisoitavia palveluita.

Tämä tosi tarina alkaa aamuruuhkasta, kun vuosia palvellut rautahepo päätti jättää minut tien pientareelle. Luonnollisesti ensimmäisenä otin Googlen auki ja sanoin äänikomennon ‘hinauspalvelu’.

Oppi #1: Menetät myyntiä, jos et tule Googlen ensimmäiselle hakusivulle (mobiilissa)

Nappasin arvalle yhden hinauspalveluista ja soitin kertoakseni tilanteen. Ystävällisesti apu luvattiin lähettää 45 minuutissa.

Harvakseltaan käytettävissä tai ensikontaktissa Googlen löydettävyys eli Top of the mind on tänä päivänä yhä ratkaisevampaa. Varmista maksetulla mainonnalla tai sisältömarkkinoinnilla tuotteidesi löydettävyys.

Oppi #2: Ylitä palvelulupauksesi

Aikaa puhelusta ei onneksi kulunut kolmea varttia vaan ainoastaan 30 minuuttia ennen kun näin hinausauton saapuvan. Kärry ketterästi kyytiin ja kohti korjaamoa.

Mallinna asiakkaan reaalimaailman ja sähköisten kontaktipisteiden palvelupolku eli Customer journey map ja aloita kehittäminen asiakkaan näkökulmasta helpoimmista pikavoitoista. Keskipitkällä aikavälillä uudista koko palvelupolku äläkä vaan tyydy vain korjaamaan olemassa olevaa.

Oppi #3: Poista prosessista paperit

Korjaamolle päästyä oli maksun aika. Käteistä ei tietenkään ollut mukana, joten maksu sujui nopeasti kuskin tarjoamalla kännykän&kortinlukijan yhdistelmällä. Paperisen kuitin sijasta sain valita tekstarin tai sähköpostin välitettäväksi vakuutusyhtiöön.

Tarjoa dataa sähköisessä muodossa kaikissa tilanteissa vaikka informaation tuottaminen vaatisi alkuinvestointeja. Asiakas tai asiakkan asiakas kiittää, kun pääsee eroon paperista.

Oppi #4: Asiakaskokemus on ykkönen

Lopuksi hinausauton kuski toivotti sananmukaisesti “parempaa päivän jatkoa!”. Satunnaiselta heitolta kuullostava lause oli lopulta tärkein osa asiakaskokemusta. Kuski samaistui tilanteeseeni ja välitti.

Asiakaskokemus luodaan kaikesta digihypestä huolimatta vielä monessa tilanteessa ihmiseltä ihmiselle. Valmenna koko organisaatio asiakaskohtaamisiin ja luo menestyksen edellytykset kanavasta tai ajanhetkestä riippumattomiksi.

Miten hinauspalvelu sitten digitalisoidaan?

Vastaus: Ratkaistaan asiakkaan aito ongelma ja tarjotaan moderni asiakaskokemus hyödyntämällä luovasti teknologiaa.

Loppujen lopuksi digitalisaatiossa teknologia eli jäljelle jäävä 5 % ei ole vaikeaa. Vaikeinta on luopua vanhoista pölyttyneistä prosesseista ja antaa mahdollisuus ajatella ja toimia eri tavalla kuin tähän asti.

Oppi #5: Kysy rohkeasti apua muilta ja jaa parhaita käytäntöjä

Minkä vinkin sinä antaisit transformaation johtamiseen?

-Timo

Seuraa minua Twiterissä: @TimoSavolainen

Katso Digitaalisen transformaation johtamista käsittelevä haastattelu Ylen aamu-tv:ssä: Menestystarinoita digitaalisaatiosta.

Kuuntele digitaalisia menestystarinoita käsittelevä keskustelu Ylen Radio 1: Miten digitaalinen liiketoiminta otetaan onnistuneesti haluttuun?

Lue lisää samasta aiheesta:

CDO organisaatiouudistuksen ohjaimissa

Suomi on jäänyt “siirtomaa-alihankkijaksi” digitalisaatiossa

Suomalainen CDO ei ole diginatiivi

Hackathonit ovat huuhaata

Pomo piilossa – mitä suuryritykset voivat oppia Startupeista?

 CDO palveluna – tilaisin yhden orgnisaatiouudistuksen, kiitos!

Timo Savolainen työskentelee Digi Punk Rockarina Sofigatessa ja päivätyön ohessa hän järjestää kaikille avoimia Digisalonki-verkostoitumistapahtumia ja fasilitoi Digitaalinen transformaatio suomeksi Linkedin -ryhmää.

Tammikuussa 2017 hän julkaisi yhdessä Kati Lehmuskosken kanssa ensimmäisen suomalaisen kirjan ja käytännön oppaan digitaalisen transformaation johtamiseen.

Digimuutos.fi -kirja kertoo 10 suomalaisen huippujohtajan tarinan digitaalisaation johtamisesta. Lisäksi kirja tarjoaa yli 70 käytännön vinkkiä digimuutoksen johtamiseen ja digikypsyysanalyysin.

digimuutos_kansi

Para-asiantuntijat tulevat työmarkkinoille lähivuosina

para_asiantuntija.jpg

Koulutus, Työ kuin vapaa-aikakin ovat ennen näkemättömässä murroksessa. Digimuutos vaikuttaa kaikkiin ja kaikkialla. Myös asiantuntijuus on jälleen määriteltävä uudelleen.

Kuuntelin jokin aika sitten erittäin mielenkiintoisen keskustelun, joka löytyy Yle Areenasta. Studiossa tekoälyn vaikutuksista työelämään ja asiantuntijuuteen keskustelivat dosentti Osmo Kuusi, tutkija Julia Jousilahti ja toimittaja Seppo Heikkinen.

tekoaly_yle.jpg

Lähde: Tekoäly oppii jo käsitteitä ja se mullistaa työelämän. Yle 2016.

Keskustelussa mainittiin esimerkkeinä lääkäri ja lakimies, joita ei nykymuodossa enää ehkä tarvita. Väitettä perusteltiin sillä, että esimerkiksi hoitajalle voidaan jatkossa antaa osa nykyisistä lääkärin töistä, kun hoitajalla on apunaan tekoäly. Tekoälyn tehtävä on analysoida käytettävissä olevaan dataan perustuen potilaan tilaa ja suositella hoitomenetelmää.

Tekoälyn hyödyntäminen on pian mahdollista kaikessa asiantuntijatyössä, koska tietokoneen ja oppivan ohjelmiston kanssa voi keskustella omalla äidinkielellä (myös suomeksi).

Asiantuntijuus on jälleen murroksessa, koska jo tänä päivänä ääniohjaus ja puheentunnistus löytyvät jokaisesta älypuhelimesta ja esimerkiksi Googlen DeepMind on opetellut televisio-ohjelmia katselemalla lukemaan paremmin huulilta kuin ihminen.

Keskustelussa hoitajan tai lakimiehen uudeksi ammattinimikkeeksi ehdotettiin para-asiantuntijaa. Lyhyesti para-asiantuntijan voisi määritellä seuraavasti:

Para-asiantuntija hyödyntää tekoälyä työssään

 

Tulevaisuudessa ‘para’ sanana viittaakin ehkä yhä useammin normaalin eikä epä- tai paranormaaliin ilmiöön. Nähtäväksi jää miten asiantuntijan työ muuttuu esimerkiksi myynnissä, markkinoinnissa, tietotekniikassa, asiakaspalvelussa tai tuotekehityksessä.

Miten sinä uskot, että asiantuntijuus muuttuu vielä ennen vuotta 2020?

-Timo

Seuraa Twitterissä: @TimoSavolainen

Timo seuraa uteliaisuudella teknologian kiihtyvää kehitystä ja hän on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen kirjan digitaalisen transformaation johtamisesta.

 

Jokaisen online-liiketoiminnan unelma

online

Katsoin eilen poikkeuksellisesti digitaalista televisiota analogisesti eli suoraa TV-lähetystä. Kyseessä ei ollut jalkapallon EM-kisat vaan Ylen A-studio. Yksi vieraista oli Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski. Sarekoski kertoi Veikkauksen panostavan tulevaisuudessa erityisesti online-peleihin, joissa käyttäjä tunnistetaan.

Tänä päivänä Veikkaus-kortin omistaa noin 2 miljoona suomalaista, jotka toisin sanottuna ovat rekisteröityneet Veikkauksen pelaajiksi eli kanta-asiakkaiksi. Saarikosken mukaan online-pelit ovat nyt ensimmäisen kerran saavuttaneet perinteiset huoltoasemien kolikkopelikoneet ja lippulapuilla pelattavat Lotot.

“Puolet Veikkauksen peleistä pelataan netissä”

 

Tunnistautumaton asiakas on uhka

Samaa tavoitetta yrittää lähes poikkeuksetta jokainen online-liiketoimintaa harjoittava yritys. ”Kirjaudu sisään niin saat kaiken irti palveluista” hehkuttaa esimerkiksi Yle. Rekisteröitymistä ehdottaviin mainoksiin ei nykyään enää voi olla törmäämättä verkossa surffaillessa.

Yritykset haluavat evästeiden avulla kerättyjen tietojen lisäksi myös tarkan profiilisi ja data-analyytikkojen toiveesta tietoja pyydetään täyttämään kymmeniin eri kenttiin. Välillä tuntuu, että tunnistautumaton asiakas on liiketoiminnan uhka eikä mahdollisuus.

“Eikö jokainen asiakas ole arvokas?”

 

Luovutan henkilökohtaisia tietoja, kun tiedän saavani vastinetta

Sain juuri uuden älypuhelimen ja tässä yhteydessä myös Sports Tracker pyysi minua rekisteröitymään, kun tähän asti olen käyttänyt sitä vuosia anonyymisti. Nyt päätin kuitenkin syöttää tietoni, koska toivon, että sovelluksen kehitystä jatketaan myös tulevaisuudessa ja, että se pysyy jatkossakin maksuttomana.

Toinen verkkopalvelu, johon mielelläni kirjaudun on Netflix. Maksullisen palvelun kohdalla rekisteröintikynnys on huomattavasti matalampi ja päätös on tavallaan syntynyt jo aikaisemmin ostopäätöksen yhteydessä. Tässäkin tapauksessa tiedän kuitenkin saavani paremmin minulle kohdennettuja elokuvia käyttämällä omaa profiiliani enkä jonkun toisen perheenjäsenen profiilia.

 

Asiakas arvostaa helppoutta

Maksaminen, kuluttaminen, selailu ja kaikki muu verkossa pörräily pitäisi olla helppoa ja vaivatonta. Anna minulle mahdollisuus, jos haluan ostaa uudet kengät pelkkää luottokorttia vilauttamalla äläkä syyllistä minua, jos en halua samalla rekisteröityä ja päätän olla tilaamatta puuduttavaa uutiskirjettäsi.

Arvosta asiakkaan halua toimia anonyymisti ja hyödynnä muita profilointi ja käyttäytymisen analysointikeinoja. Aseta Heatmap ja näet mistä potentiaaliset asiakkaasi tykkäävät. Mittaa moniko asiakas poistuu välittömästi sivultasi. Kysy palautetta ja kehitä online-kokemusta systemaattisesti, mutta asiakkaan ehdoilla.

“Unelmoi online-palvelu, jota itse käyttäisit ja toteuta se!”

 

Hyvää kesää ja suuria unelmia!

-Timo